Kuljetusväline Oy on jo vuodesta 1951 alkaen ollut nimensä mukaisesti kuljetusvälineiden erikoisliike, jonka mallisto Suomessa on muodostunut käsitteeksi. Olemme dynaamisesti ajanhengessä muuttuva ja kehittyvä yritys, ja tavaramerkkimme TEPRO on vakiintunut brändinä asiakkaidemme mielissä.
TEPRO-merkki tuotteissamme tarkoittaa sitä, että tuote on Suomessa valmistettu.
Kuljetusväline Oy sijaitsi 40 vuotta Helsingin keskustassa osoitteessa Uudenmaankatu 26
Erkki Snell uransa alussa isänsä Ensio Snellin kanssa vuonna 1955.
Fulda rengastehtaan johtaja Helmut Schanz yhdessä Hilpi ja Ensio Snellin kanssa 1957.
Yrityksen perustivat 1951 Ensio Snell, Elisa Snell sekä vähemmistöosakkaina Niilo Lehtinen ja Hilpi Snell. Toisen polven yrittäjyys alkoi vuonna 1987, jolloin yhtiön omistus- ja johtovastuu siirtyivät Erkki Snellille
Kuljetusvälineen tuotekuvasto vuodelta XXXX.
Kuljetusväline Oy:n ensimmäinen messuosasto Messuhallissa 1952.
Kuljetusväline Oy osallistui 50- ja 60-luvulla aktiivisesti suomalaiseen moottoriurheiluun. Kuva Pyynnikin ajojen lähtötunnelmista.
Yrityksen historiaan mahtuu runsaasti värikkäitä vaiheita, ja yhtiön tulevaisuus on ollut enemmän kuin kerran uhattuna. Esimerkiksi vuoden 1956 yleislakko ja 1977 öljykriisi horjuttivat Kuljetusväline Oy:n liiketoimintaa. Sen sijaan Suomen taloushistorian syvimmästä lamasta 1991 selvittiin hyvin. Tämä johtui siitä, että uusi liiketoiminta-ajatus ja uudet tuoteryhmät siivittivät yritystä hyvään tulokseen.
Presidentti Urho Kekkonen tarkistaa Kuljetusväline Oy:n kautta hänen Volgaansa toimittamia Fulda renkaita.
Markku Juvonen johtaa raskaan, 4 tonnin kuormitukselle suunniteltua, nelipyöräohjauksella varustetun perävaunun valmistusta vuonna 1991.
Erkki Snell / Kuljetusväline Oy
Kuljetusväline Oy:n laitteet valmistetaan Suomessa, ja avainsanana on suomalainen ammattitaito. Vakiotuotteiden lisäksi yritys on tarjonnut asiakkaiden tarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja, jotka ovat edellyttäneet innovatiivisyyttä sekä materiaalien ja tuotantotekniikan hallintaa.
Euroopan unioni, EMU ja euro edellyttivät uutta näkemystä liiketoiminnan kehittämisessä. Globalisaatio jättää jälkensä maailman talouden rakenteisiin. Tämä näkyy konkreettisesti myös Suomessa, jossa yritykset sopeuttavat toimintojaan muuttuvan maailman vaatimusten mukaiseksi.